Press Comments


Sirppujoen Sanomat, 01.04.2003

Untamala

by Teija Tiitinen


Kesän 2003 alussa valmistuu Arkeologiakeskus Untamalan yheyteen kulttuuripolku, joka kiertää kylän keskeisimmillä arkeologisilla kohteilla. Polku on tuotettu European Pathways to Cultural Landscapes -projektissa (EPCL), joka on yhdeksän Euroopan maan yhteinen hanke. Projektia rahoitetaan Euroopan yhteisöjen Kulttuuri 2000 -ohjelmasta. Se on alkanut vuonna 2001 ja projektin on määrä päättyä vuoden 2003 lopulla. Sen aikana on toteutettu seka digitaalisia että fyysisiä kulttuuripolkuja, näyttelyitä, ja nettisivuja eri puolella Eurooppaa ja tuotu eurooppalaista kulttuurimaisemaa osaksi ihmisten arkipäivää.

Suomessa projektialueena on ollut Vakka-Suomi ja erityisesti Laitilan Untamalan kylä. Siihen liittyen on tuotettu kaksi tietokantaa sekä useita digitaalisia mallinnuksia vakkasuomalaisen kulttuurimaiseman kehityksestä. Vakka-Suomen alueella on lisäksi tuotettu laitilalaisten koululaisten kanssa valokuvanäyttely, joka on vieraillut myös Saksassa. Edelleen työstettävänä on Arkeologiakeskus Untamalan auditorioon videoesitys, jossa niinikään kerrotaan alueen kulttuurimaisemasta. Myös keskuksen tulevaan pysyvään näyttelyyn tuotetaan osioita projektin resursseilla. Lisäksi Laitilan alueella on hoidettu kahdeksaa muinaisjäännösaluetta projektin aikana.

Untamala sopii erinomaisesti projektin yhteydessä tuotettavan polun kotipaikaksi, sillä siellä kylän historia ja menneisyys ovat helposti nähtävissä. Ensimmäiset asukkaat Laitilan Untamalan alueelle saapuivat kivikauden lopulla noin 4500 vuotta sitten. Paikka oli tuolloin ulkosaaristoa ja elanto saatiin kalastuksesta ja hylkeenpyynnistä.

Maan kohotessa Untamalan maa-alueet kuroutuivat vähitellen osaksi mannerta. Ajanlaskun taitteessa kylän nykyinen keskusta oli suojaisaan merenlahteen pistävä niemeke, josta kulkuyhteys muuhun mantereeseen kävi sen pohjoisosassa olevan kapean kannaksen kautta. Rautakauden kuluessa alueelle muodostui kylämäinen asutus ja vanha merenlahti muuttui järveksi. Uudenajan alussa Untamala oli Varsinais-Suomen suurimpia ja vauraimpia kyliä. Kylän maisemakuvaa leimannut Valkojärvi kuivatettiin viime vuosisadan alussa ja nykyisin sen paikalla on laaja peltoaukea.

Kulttuuripolku on esiteltynä ohessa. Tervetuloa tutustumaan!

1. Arkeologiakeskus Untamala sijaitsee kumpukalmiston pohjoispuolella. Keskuksessa on vakkasuomalaisesta kulttuurimaisemasta ja muinaisjäännöksistä kertova näyttely. Näyttelyn tavoitteena on välittää kuva alueen menneisyydestä ja antaa taustatietoa maastossa sijaisevien eri-ikäisten kohteiden ymmärtämiselle. Keskuksessa järjestetään myös koulutusta ja kursseja.

2. Untamalan tunnetuin muinaisjäännös on kylän eteläosassa harjun laella sijaitseva pääosin vanhempaan roomalaisaikaan (noin 0-200 jKr.) ajoittuva kalmisto, jossa on 33 matalaa kumpua. Kummuista 15 on tutkittuja niistä puolet voitiin varmuudella osoittaa haudoiksi. Hautatyyppi lienee omaksuttu Itä-Ruotsista ja oletetaan, että alueelle olisi muuttanut tuolloin asukkaita Pohjanlahden länsipuolelta.

3. Siitepölyanalyysien mukaan karjanhoito alueella on alkanut noin 200 eKr. tienoilla ja vanhimmat merkit maanviljelyksestä ovat pari sataa vuotta nuorempia. Aluksi pellot olivat pieniä ja niitä tehtiin helpoimmin muokattavissa oleviin moreenimaihin. Harjun eteläosassa olevaa terassipeltoa pidetään rautakautisena.

4. Kylän maisemarakenne periytyy keskiajalta, jolloin viljelyssä otettiin käyttöön sarkajako. Rakennukset on tehty kyläraltin varteen nauhamaiseksi rykelmäksi. Untamalan kylä paloi vuonna 1687. Talot oli tehty hirsistä ja palossa niistä tuhoutui suurin osa. Vanhin talo on museona. Sen rakennukset ovat 1700-luvulta. Kylärahin eteläosassa on pystykiviä, joita pidetään rautakautisina.

5. Untamalan nykyinen kirkko on vuodelta 1785. Samalla paikalla on kuitenkin sijainnut kirkko todennäköisesti jo keskiajalla. Kirkkomaalla on Kalevanpojan viikatteentikuksi nimetty hautapaasi, jonka juurelta on tutkimuksissa löytynyt kaksi 1150-luvulle ajoittuvaa ilmeisesti jo kristillistä hautaustapaa edustavaa naisen hautaa.

6. Untamalassa on kolme uhrikiveä. Kivissä on pieniä kaiverrettuja kuoppia, joihin on uhrattu mm. uudisviljaa tai maitoa. Näitä on paikoitellen käytetty vielä myöhään historiallisella ajalla, mutta yleisesti ne ajoitetaan rautakauden keski- ja loppupuolelle (n. 500-1150 jKr.). Useimmiten ne sijaitsevat kalmistojen vieressä, jolloin suvun esiisille uhraamalla on taattu tuleva sato.


 

This document has been printed from http://www.pcl-eu.de/

© 2003 Pathways to Cultural Landscapes

With the support of the Culture 2000 programme of the European Union