by Ulla-Maija Paalu
Yli kolmekymmentä arkeologia ja taidehistorioitsijaa kymmenestä
eri maasta kokoontui Uuteenkaupunkiin kolmipäiväiseen seminaariin
Euroopan unionin kulttuurimaisemahankkeen merkeissä.
Seminaari pidettiin hotelli Aquariuksessa ja tutustumiskohteita olivat mm. Laitilan
Untamala, Kalannin kirkko ja Uudenkaupungin museo sekä puutalokorttelit.
Polut kulttuurimaisemaanhanke on yhteistyö- ja keskustelufoorumi, joka
saa rahoitusta Euroopan Unionin Kulttuuri 2000-ohjelmasta.
- Uuteenkaupunkiin kokoonnuimme siksi, että Suomen projektialue on Vakka-Suomi,
selvitti tutkija Teija Tiitinen museoviraston muinaisjäännösten
hoitoyksiköstä.
- Tutkimme ja tuomme esille ympärillämme olevaa kulttuurimaisemaa,
jota emme välttämättä edes huomaa. Untarnalaan merkitty
kulttuuripolku on esimerkki esille tuodusta muinaismaisemasta, samoin mm. Laitilan
Salon muinaispeltoalue, ns. Utovuoren haka.
Kulttuurimaisemaa etsimässä
Kulttuurimaisemaa, sen hoitoa ja käyttöä pohtiva hanke pohjaa
Saksan, Viron, Tanskan, Ruotsin ja Norjan aiempaan yhteistyöhön kulttuurimaiseman
etsimiseksi. Hyvät kokemukset innostivat Norjaa lukuunottamatta muita jatkamaan,
ja kolmisen vuotta sitten perustettuun uuteen projektiin mukaan otettiin myös
Suomi, Italia, Tsekki, Iso-Britannia ja Irlanti.
- Suomen ensimmäinen kulttuurimaisemaa esittelevä polku on valmistunut
Untamalaan. Siellä ihmisen jälkiä näkyy kivikaudelta saakka.
Samalla periaatteella synnytetään kulttuurimaisemapolkuja ympäri
Eurooppaa.
- Kulttuurimaisema on pusikoitumassa joka puolella Eurooppaa, ei se ole vain
meidän ongelmamme. Maan viljelys tav at ovat muuttuneet ja monta tuhatta
vuotta vallinneet maisemat ovat katoamassa. Ainut tapa saada ne säilymään
on ymmärtää, että kulttuurimaisema on tärkeä,
Suomen osaprojektia vetävä Tiitinen sanoo.
- Jokainen maa valitsi itse kohteensa. Me valitsimme Vakka-Suomen, koska se
on historiallisesti merkittävä ja samalla taantuva alue, jossa muutosprosessit
ovat voimakkaita, Tiitinen sanoo.
Museoviraston rekisterissä on yksin Vakka-Suomesta kolmisentuhatta muinaisjäännösaluetta,
Laitilassanasta on 250.
- Ja kyse on nimenomaan muinaisjäännösalueista, ei yksittäisistä
jäännöksistä, Tiitinen sanoo.
Paikka ja juuret
Muinaismuistolaki suojelee vain muinaismuiston, ei sen ympärillä
olevaa maisemaa. Tiitisen mukaan kulttuurimaisema on arvokas, koska se sitoo
ihmisen johonkin paikkaan ja antaa juuret. Tiitinen viittaa tutkimuksiin, joiden
mukaan ihminen voi niin ruumiillisesti kuin henkisestikin paremmin, kun hän
on sitoutunut johonkin paikkaan.
- Vakka-Suomen suurin maisemallinen muutos koettiin rautakaudella. Pari sataa
vuotta ennen ajanlaskun alkua alkanut kehitys johti laiduntamisen lisääntymiseen,
viljelyn alkamiseen ja niiden myötä metsien vähentymiseen.
1800-luvun agraariyhteisön aikaan kehityskaari oli avoimimmillaan. Kylämaisemat
olivat paljaita, kun karja lai-
dunsi heinät, pienet puut käytettiin aitojen tekoon. Nyt maisema on
jälleen sulkeutumassa.
Iloinen joukko eurooppalaisia tutkijoita kulttuurimaisemaa etsimässä.
Kansainvälinen ryhmä piti kolmipäiväisen seminaarin
Uudessakaupungissa. Esitelmien lomassa vierailtiin mm. museossa.
Polut kulttuurimaisemaan - hankkeen puheenjohtaja, saksalainen
tohtori Gerhard Ermischer tutustui
Untamalan kylätalo Ventolassa kotikaljaan.