Homepage
 The Project  
 Projects of the Partners  
 The Forum  
 Virtual Exhibition  
 Didactics  
 News  
 News  
 Press Comments  
 Service  
 
Imprint
  


Culture 2000

European Union

 

Press Comments


Turun Sanomat, 16.09.2002

Kymmenen maata etsii yhdessä eurooppalaista kulttuurimaisemaa

by Erja Hyytiäinen


Suomen ensimmäinen kulttuurimaisemaa esittelevä polku rakentuu Untamalaan

Untamalan kylässä voi vain hyvällä mielikuvituksella kuvitella, miten kivikautinen ihminen eli Vakka-Suomessa. Mielikuvitukselle on kuitenkin jätetty niin paljon antoisia johtolankoja, että alueelle ollaan nyt luomassa Suomen oloissa ainutlaatuista kulttuurimaisemapolkua. Samalla periaatteella synnytetään kulttuurimaisemapolkuja ympäri Eurooppaa.

Kulttuurimaisemaa, sen hoitoa ja käyttöä pohtiva Polut kulttuurmaisemaan -ohjelma pohjaa Saksan, Viron, Tanskan, Ruotsin ja Norjan aiempaan yhteistyöhön kulttuurimaiseman etsimiseksi. Hyvät kokemukset innostivat Norjaa lukuunottamatta muita jatkamaan, ja reilut kaksi vuotta sitten perustettuun uuteen projektiin mukaan otettiin myös Suomi, Italia, Tsekki, Iso-Britannia ja Irlanti.

- Kulttuurimaisema on pusikoi-tumassa joka puolella Eurooppaa, ei se ole vain meidän ongelmamme. Maanviljelystavat ovat muuttuneet ja monta tuhatta vuotta vallinneet maisemat ovat katoamassa. Ainut tapa saada ne säilymään on ymmärtää, että kulttuurimaisema on tärkeä, Suomen osaprojektia vetävä tutkija Teija Tiitinen sanoo.

Keskeisenä ajatuksena on kertoa alueen asukkaille, kaavoituksesta ja ympäristöratkaisuista vastaaville henkilöille sekä myöhemmin myös matkailijoille, mikä on kulttuurimaisema ja miten sitä olisi hyvä kohdella

Siihen päästäkseen projekti pitää sisällään niin alueiden kunnostamista, koulutusseminaareja, polun rakentamisia kuin näyttelyiden pystyttämisiäkin. Suurin urakka on kuitenkin 12 eri alueen kulttuurimaisemia esittelevän, kirjan julkistaminen.

Kulttuurimaisema luo hyvinvointia

-Jokainen maa valitsi itse kohteensa. Me valitsimme Vakka-Suomen, koska se on historiallisesti merkittävä ja samalla taantuva alue, jossa muutosprosessit ovat voimakkaita, Tiitinen sanoo.

Museoviraston rekisterissä on yksin Vakka-Suomesta kolmisentuhatta muinaisjäännösaluetta Laitilassa niistä on 250.

- Ja kyse on nimenomaan mui-naisjäännösalueista, ei yksittäisistä jäännöksistä, Tiitinen sanoo.

Muinaismuistolaki suojelee vain muinaismuiston, ei sen ympärillä olevaa maisemaa. Tiitisen mukaan kulttuurimaisema on arvokas, koska se sitoo ihmisen johonkin paikkaan ja antaa juuret Tiitinen viittaa tutkimuksiin, joiden mukaan ihminen voi niin ruumiillisesti kuin henkisestikin paremmin, kun hän on sitoutunut johonkin paikkaan.

Suomi käynnisti lumipalloilmiön

Laitilan kaupungille Untamalan mukaanpääsy ohjelmaan on pienoinen lottovoitto. Alueelle luodaan Suomen oloissa ainutlaatuinen matkailun vetonaula, ja ilman kunnan panostusta. Rahat hankkeeseen antaa museovirasto ja opetusministeriö EU:n komission Kulttuuri 2000 -ohjelman kautta.

Projektissa mukanaolo tietää kulttuurimaisen etsijöille rahaa, mutta Tiitinen korostaa myös yhteistyön merkitystä kulttuurimaiseman määrittelyssä.

- Me voimme yhdessä miettiä, minkälainen on eurooppalainen kulttuurimaisema, minkälaisia paikallisia eroavaisuuksia siinä on, mitä samankaltaisuuksia löytyy.

Suomi saikin jo aikaan yhteiseurooppalaisen projektin ensimmäisen lumipalloilmiön. Untamalan lapset valokuvasivat kulttuurimaisemaa ja kuvista rakennettiin näyttely.

Kuvat lähetettiin Saksaan Spessartin alueelle, ja siellä näyttelyä täydennettiin saksalaislasten kulttuurimaisemapiirroksilla. Nyt näyttely on jo kolmannessa projektipaikassa Pohjois-Saksassa, ja taas sitä täydennetään.

Ensi kesänä pystytetään projektin lopputulemana vielä rakenteilla olevaan Untamalan arkeologiakeskukseen näyttely, joka esittelee alueen maiseman kehitystä kivikaudesta tähän päivään.

Avoin maisema on umpeutumassa

Kivikaudella ihminen kajosi luontoon vain vähäisessä määrin, asuinsijoille raivattiin tilaa, pähkinäpuulehtoja perattiin ja kivikauden loppupuolella luotiin pieniä peltotilkkuja.

- Untamalassa on yhä viljelyssä terassipelto, muualta Suomessa en vastaavaa tiedä. Emme tiedä, onko se peräisin kivikaudelta saakka, mutta ainakin se on samantyyppinen, Tiitinen sanoo kahteen tasoon pengerretyn pellon laidalla.

Vakka-Suomen suurin maisemallinen muutos koettiin rautakaudella. Pari sataa vuotta ennen ajanlaskun alkua alkanut kehitys johti laiduntamisen lisääntymiseen, viljelyn alkamiseen ja niiden myötä metsien vähentymiseen. 1800-luvun agraariyhteisön aikaan kehityskaari oli avoimimmillaan. Kylämaisemat olivat paljaita, kun karja laidunsi heinät, pienet puut käytettiin aitojen tekoon. Nyt maisema on jälleen sulkeutumassa.

Karttojen avulla museovirasto pystyy myös kuvaamaan, miten asutus on alueella muuttunut Kivikauden hajanaisesta asutuksesta siirryttiin rautakaudella tiMisiin asutuskeskuksiin, väkimäärän kasvaessa asutus taas hajaantui.

-Vielä kun saisimme samalta 40 kertaa 30 kilometrin tutkimusalueelta tiedot nykyisin asutuista taloista. Arvelisin, että taas on vahva keskittyminen menossa, Tiitinen sanoo.

Untamalassa on säilynyt kulttuurimaisemapolun pysähdyspaikoiksi sopivia muinaisjäännöksiä vuosituhansien takaa. Kahden naisen hautapaikalle pystytetty Kalevanpojan viikatteentikku on Teija Tiitisen mukaan ajoitettu rautakauden loppupuolelle.

 


 
design: Kai M. Wurm
menu back print